Hampaiden hoito lapsuuden aikana

Tämä teksti on osa Hampaiden hoito vauvasta vaariin –postaussarjaa. Edellisen kirjoituksen löydät täältä: Hampaiden hoito raskauden ja varhaisen lapsuuden aikana.

Hampaiden hoitorutiinit, 3 – 4 vuotiaat

Jos hampaiden harjaus on aloitettu rutiininomaisesti jo vauvana, neljään vuoteen mennessä lapsi on jo tottunut hampaiden harjaamiseen ja osallistuu siihen itse. Vanhempien tulisi kuitenkin vielä tehdä “tarkistusharjaus” fluorihammastahnalla. 3–4 vuotiaan tahnan tulisi sisältää saman verran fluoria kuin nuoremmankin lapsen, eli 1000–1100ppm. Tahnaa tulisi siis käyttää lapsen pikkusormen kynnen kokoinen nokare kahdesti päivässä.

Hampaiden terveyden kannalta olisi parasta, että lapsi söisi säännöllisinä ruoka-aikoina ja janojuomana käytettäisiin pääosin vettä. Esimerkiksi tuoremehut mielletään monesti terveellisiksi juomiksi, mutta mehujen sisältämät hapot ja piilosokerit aiheuttavat hampaille niin reikiä kuin kulumistakin. Ksylitolia olisi hyvä käyttää ruokailujen jälkeen kolmesta viiteen kertaa päivässä.

Makeisten ja sokeristen herkkujen tai juomien ei pitäisi kuulua lapsen arkeen. Karkkipäivä kerran viikossa on kuitenkin suotavaa. Tällöin lapsi oppii, etteivät herkut kuulu jokapäiväiseen elämiseen. Karkkipäivinäkin olisi kuitenkin hyvä välttää koko päivän kestävää karkin mussutusta, ja herkut olisi hyvä nauttia aterian jälkeen jälkiruokana. Herkuttelun jälkeen suositellaan käyttämään täysksylitolivalmisteita. Myös herkkujen suhteen on tärkeää muistaa huoltajan oman esimerkin tärkeys.

Hampaiden hoito, 5 – 6 vuotiaat

Tässä iässä lapsi osaa jo osin itse harjata hampaansa. Vanhempien apu on kuitenkin edelleen tarpeen, sillä lapsen hienomotoriikka alkaa kehittyä vasta noin 7-vuotiaana. Vähintään 6-vuotiaan hammastahnan fluoripitoisuus on jo 1450ppm.  Pysyvät hampaat alkavat puhjeta yleensä juuri tässä iässä, 5–6-vuotiaana.

Puhjetessaan rautahampaat työntävät kohdalla olevaa maitohammasta siten, että maitohampaan juuri sulaa. Juureton maitohammas alkaa heilua ja irtoaa yleensä itsekseen pysyvän hampaan tieltä. Joskus maitohampaan juuret eivät sula kokonaan. Silloin hammaslääkäri voi poistaa maitohampaan, jotta pysyvä hammas pääsee puhkeamaan paikalleen.

Suun terveyden vahvistaminen, 7 – 16 vuotiaat

Vaikka lapsi pesisikin jo hampaansa itsenäisesti, on vanhemmilla edelleen vastuu lapsen suun terveydenhoidosta. Hampaiden ja suun terveyttä tukevat terveelliset välipalat, ksylitolin käyttö ja koko perheen yhteiset ateriat. Napostelun välttäminen on tärkeää, jotta siitä ei tule tapaa. On hyvä muistaa, että erilaiset virvoitusjuomat ja energiajuomat aiheuttavat hammaskiilteen menetystä sekä reikiintymistä, vaikka olisivatkin sokerittomia.

Hampaiden harjaus aamuin illoin fluorihammastahnalla on tässäkin iässä hampaiden hoidon kulmakivi. Mahdollisen lisäfluorin tarve selviää hammaslääkärikäynnin tai tarkastuksen yhteydessä. Viimeistään noin 15-vuotiaana  olisi kuitenkin hyvä aloittaa opastuksella hammasvälien säännöllinen puhdistaminen, joko langalla tai tikulla. Myös erilaiset fluoripitoiset suuvedet voivat olla hyvä lisä päivittäisessä suunhoidossa.

Riikka Mehtonen
Hei! Olen 46-vuotias ammattikorkeakoulusta v. 2003 valmistunut suuhygienisti. Suhtaudun intohimoisesti työhöni, tämä on ihan varmasti kutsumusammattini. Työni sisältää myös erilaisia terveydenedistämis- ja messuedustuksia sekä kerron hampaidenvalkaisumenetelmistä erilaisissa tapahtumissa.

Meillä on mieheni kanssa kaksi teini-iän ylittänyttä lasta ja asumme Helsingissä. Vapaa-ajalla vietämme aikaa mökillämme Espoossa.