Hampaiden hoito raskauden ja varhaisen lapsuuden aikana

Hampaista huolehtiminen jatkuu läpi elämän. Hyvä suun terveys on jokaisen oikeus ja keskeinen osa hyvinvointia. Vaurioiden ennaltaehkäisy on hampaidenkin osalta aina helpompi ja edullisempi vaihtoehto, kuin pitkälle edenneiden vaurioiden korjaaminen. Tämän vuoksi uusi juttusarjamme käsitteleekin hampaiden hoitoa läpi elämän – aina vauvasta vaariin asti. Tämänpäiväisessä tekstissä tullaan keskittymään ennen kaikkea raskauden ja varhaisen vauva-ajan aikaisiin hammasrutiineihin. 

Raskaus ja varhainen lapsuus

Hampaiden hoito alkaa tavallaan jo sikiövaiheessa, sillä odottavat äidit saavat maksuttoman hammastarkastuksen. Äidin riittävällä ksylitolin syönnillä raskauden aikana on myös tutkittu olevan suotuisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Yleisenä tavoitteena on, että vanhempien suu on terve ennen lapsen syntymää.

Hampaiden huolellinen hoito raskausaikana on tärkeää myös siinä mielessä, että suuremmat tulehdukset, kuten esimerkiksi hoitotasapainoton parodontiitti, voivat aiheuttaa vakaviakin komplikaatioita raskauden aikana ja jopa lapsen syntymän jälkeen. Suotavaa olisikin poistattaa hammaskivi ja korjata paikkausta vaativat kariekset ennen lapsen syntymää. Raskauden aikana myös hampaiden omahoito on erittäin tärkeää. Hampaiden lankaus tai tikutus säännöllisesti harjauksen lisänä ylläpitävät ikenien ja hampaiden terveyttä. Jos hampaiden huoltaminen kotona tuntuu hankalalta, saa apua aina asiantuntijalta esimerkiksi oikeiden välineiden ja tekniikoiden löytämiseen.

Vanhempien tulisi myös tietää, että hampaiden reikiintyminen on syljen välityksellä tarttuva tauti (mutans streptokokki bakteeri). Reikä hampaissa on aina infektiotauti. Myös esimerkiksi vaikeampi iensairaus, joka johtuu hoitamattomista hampaista, voi tarttua syljen välityksellä vauvalle / lapselle. Vanhemmilla ja huoltajilla on vastuu lapsensa suun terveydestä aina aikuisikään asti, joten on siis erityisen tärkeää muistaa, että huoltajan ravinto-, terveys- ja suunhoitotottumukset periytyvät lapselle. Kuten muutkin tavat, myös suun terveyttä edistävät elintavat omaksutaan jo varhaislapsuudessa.

Rutiinien luominen, 0-2 vuotiaat

Hampaiden harjaaminen aloitetaan heti, kun lapsen ensimmäiset hampaat puhkeavat. Yleensä lapsen ensimmäiset maitohampaat alkavat puhjeta noin 4–5 kuukauden iässä. Ensin puhkeavat etuhampaat alhaalla, minkä jälkeen poskihampaat alkavat ilmestymään lapselle yleensä noin vuoden ikäisenä. Kaiken kaikkiaan maitohampaita on yhtensä 20 hammasta. Koko maitohampaisto on yleensä valmis kolmivuotiaalla. Tämän ikäisen lapsen hampaat tulisi harjata kahdesti päivässä. Tahnan määräksi riittää hyvin pieni sipaisu lapselle sopivaa 1000-1100 ppm fluoripitoista tahnaa. Hammastahnojen fluoripitoisuuksia on hyvä seurata tuubien kyljistä. Tärkeää on saada jokaiseen ikäkauteen sopiva fluorimäärä kahdesti päivässä tapahtuvalla harjauksella. Näin myös hampaiden harjaamisesta tulee tapa.


Tässä ikävaiheessa reikiintymistä aiheuttavien bakteerien eli mutans streptokokkien (MS) tartuntaa tulisi ehkäistä, sillä hampaan karioitumisriski on suurimmillaan heti hampaiden puhkeamisen jälkeen kun kiille ei ole vielä riittävästi mineralisoitunut. Karieksen hallinnan Käypä hoito -suosituksen mukaan äiti on lapsen suurin MS-tartuntalähde, mutta tartunnan saaminen myös muilta läheisiltä on mahdollista. Ksylitolin käyttö syömisen jälkeen voidaan aloittaa 1,5 vuoden iässä. Ksylitolin käytöstä olisikin hyvä tehdä rutiini heti ruokailun jälkeen. Lisäksi tutin ja tuttipullon käyttö olisi hyvä lopettaa kahteen ikävuoteen mennessä, jolloin vältyttäisiin esimerkiksi erilaisilta purentaongelmilta tulevaisuudessa. Sama pätee esimerkiksi peukalon imemiseen.