Mikä hammashoidossa pelottaa?

Hammashoitoa pelkäävän potilaan on hyvä miettiä ennen hoitotoimenpiteitä mitkä asiat luovat pelkoa.  Usein jo se, että saa asian sanottua ääneen mahdollisimman aikaisin, jopa jo varausta tehdessä, helpottaa pelkoa ainakin hieman.  Hammashoidossa pelätään useita asioita, joista olen suuhygienistin näkökulmasta yleisemmiksi huomannut seuraavat:

Huonot hoitokokemukset lapsuudesta/aiemmista käynneistä 

Huonoista kokemuksista kannattaa mainita hoitavalle henkilökunnalle. Jo kuunteleminen ja pelkoon ”oikeana” asiana suhtautuminen saattaa helpottaa asiakkaan pelkoa huomattavasti. Onneksi nykyään missään nimessä ei pelkopotilaalle kohauteta olkaa ja hymähdellä. Käsi olkapäällä hoidon aikana auttaakin kummasti, samoin pienet tarpeelliset hengähdyshetket ja katsekontakti.

Voimattomuuden/avuttomuuden tunne suun ollessa auki 

Potilaana ollessa ei voi ohjata tilannetta täysin. Monesta saattaakin tuntua ikävältä, kun toiset työskentelevät niinkin intiimillä alueella kuin suussa. Tässä  tilanteessa on helpottavaa, mikäli lääkäri tai suuhygienisti selittäisi rauhallisesti työn kulkua koko hoidon ajan.

Kivun/vihlomisen kokemisen pelko 

Ikävät kokemukset tai erinäiset huhupuheet saattavat lisätä kivun pelkoa. Samalla esimerkiksi poran tai muun liikkuvan/vinkuvan laitteen (esimerkiksi ultraääni hammaskiveä poistettaessa) ääni yhdistetään monesti automaattisesti kipuun. Saatavilla on kuitenkin niin pinta- kuin vahvempiakin puudutusaineita, jolloin mahdollinen kivun tunne häviää. Jos puudutus pelottaa pistämisen vuoksi, on mahdollista saada pistoskohtaan pintaa puuduttava aine. Suuhygienisteillä on käytössä myös hyvin puuduttava EI-pistettävä puudutusaine, jolla voi puuduttaa koko suun tai vaikkapa vain vihlovat kohdat. Tämä aine on kaikilla suuhygienisteillä vapaasti käytettävissä. Myös suuhygienisti voi puuduttaa pistäen, mikäli potilas niin toivoo. Kannattaakin varmistaa, onko suuhygienistillä tähän erikseen suoritettava koulutus.

Poran ja muiden laitteiden ääni 

Tähänkin pelkoon auttaa rauhoittava puhe ja hoidon kulun kertominen, esimerkiksi toteamalla ”nyt kuuluu hieman ääntä seuraavaksi”. Pelkäävä tai jännittävä potilas on monesti kokenut helpottavaksi tiedon siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Yhtäkkiä hampaille laitettu ultraäänilaite usein säikäyttää potilaan, vaikkei se kipeältä tunnukaan.

Hammaslääkäriasemien tuoksu 

Onneksi hammaslääkärissä ei enää tuoksukaan (ts. haise) samalta kuin ennen.  Vaikka tilat ovat erittäin siistit, eivät desinfiointi- ym aineet enää tukahduta hengitystä.

 

Yhteenvetoa

 

Kaiken kaikkiaan hoitohenkilökunnan ja potilaan keskinäinen luottamus on tärkeintä. Pelon ottaminen todesta ja siihen lempeästi suhtautuminen on myös tärkeää. Osa suuhygienisteistä onkin omassa ”profiilissaan” esimerkiksi yrityksen nettisivuilla ilmoittanut hoitavansa mielellään pelkopotilaita/hoitotilannetta jännittäviä potilaita. Hoitotilanteesta tällainen suuhygienisti osaa tehdä mahdollisimman lempeän, jolloin hoitotapahtuma etenee potilaan toiveiden mukaisesti. Suoraan ei tarvitse hypätä potilastuoliin suu ammollaan (tosin osa potilaista, myös pelkäävistä tästäkin tyylistä tykkää).

Tarvitseeko suuhygienistikäyntiä sitten pelätä?

Ei tarvitse. Löydä hyvä ja lempeä suuhygienisti (näitä on suurin osa meistä), tule rohkeasti vaikkapa vain keskustelemaan hoitosuunnitelmasta; katsotaan suuhun vaikka yhdessä peilin kanssa ja edetään sitten rauhassa juuri niin kuin itse haluat.