Vanhusten suunhoito

Tämä teksti on viimeinen osa Hampaiden hoito vauvasta vaariin –postaussarjaa. Edelliset kirjoitukset löydät näiden linkkien takaa: Hampaiden hoito raskauden ja varhaisen lapsuuden aikanaHampaiden hoito lapsuuden aikana ja Suunterveyden ylläpitäminen aikuisiällä. Viimeisessä osiossa keskitytään ikäihmisten hampaiden hoitoon.

Omat hampaat kaiken ikää

Kotona asuvien ikäihmisten suunhoitoa voidaan tukea kotikäynnein. Suuhygienisti voi tehdä kotikäyntejä yhteistyössä ikäihmistä hoitavan henkilön tai omaishoitajan kanssa. Kotikäynnin tarkoitus on ikäihmisen suun yleiskunnon kartoitus, yksilöllinen suun terveydenhoidon neuvonta ja ylläpitohoidon järjestäminen.

Vanhuksen tullessa laitoshoitoon suun terveydentila tulisi arvioida jo tulohaastattelun yhteydessä. Laitoksessa tapahtuva päivittäinen suunhoito suunnitellaan sen tasoiseksi, että se tukee parhaiten potilaan kokonaishoitoa. Ikääntyvää ohjataan ja kannustetaan hoitamaan suutaan ja hampaitaan mahdollisimman pitkään itse. Kun hän ei enää itse pysty siihen, vastuu siirtyy hoitajille. Hoitajia tulee aktiivisesti ”kouluttaa” vanhuksen suun hoitoon. On tärkeä muistaa, että myös vanhusta, jolla on esimerkiksi kokoproteesit, tulee hoitaa. Hoitamatta jätetty suu, olkoonkin hampaaton, voi olla haitallinen koko yleisterveydelle.

Vanhusta saattavat vaivata hyvästä suuhygieniasta huolimatta esimerkiksi suun kuivat limakalvot. Tähän on saatavilla apua esimerkiksi apteekista erilaisilla suihkeilla, pastilleilla, suuvesillä sekä geeleillä. Kuiva suu on aina hoidettava. Esimerkiksi laitoshoidossa kuivasuisen vanhuksen voi olla erittäin vaikea niellä minkäänlaista ruokaa syljen puuttumisen/vähenemisen vuoksi.

Vanhuksen hienomotoriikan mahdollisen heikkenemisen vuoksi on hyvä panostaa oikeanlaisiin kotihoito / laitoshoitovälineisiin. Tarkoituksena on ennen kaikkea pitää suu, ikenet, limakalvot ja hampaat sekä proteesit hyvässä kunnossa elämänlaadun takaamisen varmistamiseksi.